Kuinka löysin jälleen sisäisen kannustajani

Tarina siitä, kuinka löysin jälleen kannustavan sisäisen ääneni ja havahduin siihen, kuinka iso tarve sisäisen puheen kehittämiselle on.

Olipa kerran tyttö Etelä-Pohjanmaalta, joka loisti itsevarmuutta ja luotti elämään. Hän puhui itselleen kannustavasti ja uskoi pystyvänsä mihin vain. Vaikka elämä ei ollut täydellistä, hän ei antanut sen horjuttaa uskoaan itseensä. Peilistä katsoi tyttö, joka näki itsessään hyvää. Hän ei odottanut muiden hyväksyntää tunteakseen arvonsa, vaan ammensi voimaa sisäisestä valostaan.

Kymmeniä vuosia myöhemmin tämä sama tyttö – minä – heräsi todellisuuteen, jossa tuo sisäinen valo oli tietyllä tavalla hiipunut ja peilistä katsoi ennemmin kriitikko kuin kannustaja. Olin ollut liian pitkään "kyllä kyllä" -tyttö. Sopeutuva, joustava, kiltti. Halusin olla helposti lähestyttävä ja hyvä ihminen – perheelle, kumppanille, työkavereille, ystäville. Sanoin kyllä muille niin usein, että aloin hiljalleen sanoa ei itselleni. Olin elänyt enemmän muiden tarpeiden ja odotusten kautta, kuin oman sisäisen kompassini mukaan. Lisäksi olin poiminut uskomuksia ja sanomisia muilta sekä alkanut kertoa itselleni tarinoita, jotka eivät olleet kovin nostattavia. Ja nämä tarinat alkoivat pikkuhiljaa vaikuttaa myös omanarvontuntooni sekä hyvinvointiini.

Päätin pysähtyä ja tutkia läpikotaisin miksi olin alkanut puhumaan itselleni sättivästi ja vähättelevästi. Aloin kirjoittaa ajatuksiani ylös ja meditoida säännöllisesti. Aloin lukea rutkasti kirjallisuutta psykologiasta sekä ihmisen kokonaisvaltaisuudesta. Tutustuin siihen, millainen voima sisäisellä puheella on ihmisen elämänlaatuun sekä jaksamiseen niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Hyödynsin erilaisia kursseja sekä holistisen hyvinvoinnin hoitomuotoja itseni eheyttämisessä. Mutta mikä tärkeintä: aloin tietoisesti tarkkailemaan uskomuksiani sekä sisäistä puhettani arjen eri tilanteissa. Lisäksi aloin kyseenalaistamaan niitä autopilotilla pyöriviä tarinoita, jotka olivat sumentaneet ajatteluani sekä pystyvyyden tunnettani.

Oivallus ja tietoinen askel kerrallaan aloin rakentamaan takaisin yhteyttä itseeni ja siihen kannustajaan, joka oli hautautunut lannistavien uskomusten alle.

Oma muutosmatka havahdutti tuen tarpeeseen

Puhuin, puhuin ja puhuin niin ystävien, tuttavien kuin alan ammattilaisten kanssa teeman tiimoilta ja huomasin, että en todella ole yksin. Niin monet kamppailevat saman asian kanssa eikä markkinoilta tuntunut löytyvän selkeää muutostukea sisäisen puheen kehittämiseen. Yksittäisiä huikeita työkaluja, valmennuksia ja ajatuksia on kyllä olemassa, mutta mallia juuri sisäisen kannustajan kehittämiseen ei kuitenkaan. Minussa asuva maailmanparantaja päättikin tarttua tähän haasteeseen.

Sain idean viitekehyksestä, jonka eri vaiheissa pureuduttaisiin oman pystyvyyden kehittämiseen ja potentiaalin näkemiseen. Minulla oli kuitenkin yksi ongelma: minulta puuttui selkeä näkemys siitä, mitkä opiskelemistani sekä kokeilemistani työkaluista olisivat parhaita mahdollisia prosessin eri vaiheisiin. Olin tutustunut upeaan ja lämminhenkiseen Rothin Soileen yhden projektin kautta entisessä työpaikassani ja tapasimme ensimmäistä kertaa kasvotusten vuosia myöhemmin - Soilen toimiessa tuolloin yrittäjänä terapiapalveluiden ja organisaatioiden kehittämisen saralla. Tutustuimme lounaan äärellä ja totesimme, että meillä on todella samanlaiset näkemykset ihmisten hyvinvoinnin kulmakivistä sekä vahva halu parantaa sitä. Uskaltauduin kertomaan Soilelle kuukausien ystävyystaipaleemme jälkeen ideoimastani mallista ja siitä eteenpäin loppu on historiaa. Rakensimme mallin yhdessä Soilen laaja-alaisen kokemuksen ja tutkimustiedon perusteella ja tämän pohjalta syntyi STORY-malli - viisivaiheinen sisäisen puheen kehittämisen muutospolku.

Tänä päivänä olen kohdassa, jota en olisi pahimman myllerryksen hetkellä osannut kuvitellakaan, ja juuri siksi se tuntuu niin merkitykselliseltä. Olen tehnyt pieniä ja isoja asioita, joita aiemmin pidin mahdottomina ja jotka sisäinen kriitikkoni ennen esti. Merkittävin esimerkki tästä on se, että ryhdyin yrittäjäksi pystyäkseni auttamaan Soilen kanssa muitakin löytämään jälleen sisäisen kannustajansa STORY-mallin avulla.

Ja onkin aika mahtava tunne kirjoittaa tätä tekstiä ja sanoa, että olen nykyään ylpeä itsestäni. Ylpeä siitä, että olen saanut takaisin sen sisäisen tsempparin, jonka luulin kadottaneeni. Ylpeä siitä, että puhun nykyään itselleni sanoilla, jotka tukevat hyvinvointiani ja hyvältä tuntuvaa elämää. Ylpeä siitä, että olen tehnyt matkan pois ajelehtimisesta kohti ohjautumista.

Anna sen soida

Mikään kestävä muutos ei tapahdu nopeasti. Kulkemani polku on ollut todella opettavainen ja elämänmakuinen. Mutta samalla olisin toivonut, että minulla olisi ollut kehittämämme malli tukemassa jo tuolloin matkaani.

Haluankin kannustaa myös sinua sisäistämään nämä Elastisen biisin loistavat sanat: "Anna sen soida." Anna kannustavamman äänesi ohjata elämääsi, äläkä anna liikaa valtaa pelosta nousevalle kriitikolle tai muiden odotuksille. Havahdu miettimään, että elämäsi tärkein keskustelu käydään sisälläsi ja pyri tekemään siitä keskustelusta rakentava. Enää en suostu kuuntelemaan sitä ääntä, joka vaimentaa omaa potentiaaliani ja rapauttaa elämänlaatuani. Eikä sinunkaan pitäisi niin tehdä.

Jos sinäkin haluat pysähtyä tutkimaan omaa sisäistä puhettasi, oppia puhumaan itsellesi myötätuntoisemmin ja rakentaa elämää, joka syleilee sinua hajottamisen sijaan – olet lämpimästi tervetullut mukaan tälle polulle. Tavataan somessa, kasvotusten tai etävalmennuksissamme ja tuetaan toisiamme yhteisellä kasvumatkallamme! 

❤️: Ilona Suominen

Ihmisoptimisti ja toinen STORY-mallin kehittäjistä

ilona@sisainenpuhe.fi | LinkedIn