Sisäinen puhe – mitä sanot itsellesi, kun kukaan ei kuule?

Sanat, joita toistat itsellesi hiljaa mielessäsi, eivät katoa ilmaan. Ne muovaavat sinua.

Me puhumme koko ajan itse itsellemme, usein huomaamattamme ja välillä turhan kovin sanoin. Soimaamme, moitimme ja mollaamme itseämme armottomasti, aivan kuin emme ansaitsisi parempaa.

Sisäinen puheemme tekee näkyväksi sen, miten hahmotamme itseämme suhteessa itseen, toisiin ja kaikkeen kohtaamaamme. Se on kuin näkymätön mutta vahva voima, joka ohjaa valintojamme, tunteitamme ja toimintaamme.

 

Mitä sisäinen puhe oikein on?

Sisäinen puhe kuvaa niitä ajatuksia ja uskomuksia, joita meillä on itsestämme. Se voi olla rohkaisevaa, lempeää ja ymmärtävää tai syyttelevää, vähättelevää ja ankaraa. Usein se on opittua ja syntyy kokemustemme summana: lapsuuden kohtaamiset, meihin kohdistuneet sanat, eleet ja ilmapiiri tallentuvat mieleemme ja rakentavat huomaamatta tarinaa siitä, ketä olemme ja mitä meistä voi tulla.

Sisäinen puheemme ei ole satunnainen ääni, vaan kuin elämämme taustamusiikkia – näkymätöntä, mutta määräävää. Se vaikuttaa siihen, miltä kaikki kokemamme meistä tuntuu.

 

Miten sisäinen puhe syntyy?

Sisäinen puhe juontaa usein juurensa jo varhaisista vuorovaikutussuhteistamme: siitä, miten meidät on kohdattu, ja millaisia viestejä olemme saaneet olemassaolostamme, ajatuksistamme, tunteistamme ja tarpeistamme.

Jos emme ole tulleet nähdyiksi ja kuulluiksi, myös sisäinen äänemme voi alkaa tukemaan tätä kokemusta. Jos taas olemme saaneet osaksemme ankaraa kritiikkiä tai arvostelua, se voi myöhemmin nousta esiin omana sisäisenä kriitikkonamme.

Elämän varrella syntyneet uskomukset, työelämän paineet ja kulttuuriset ihanteet voivat vahvistaa tätä puhetta joko tukemalla tai rajoittamalla meitä entisestään.

 

Voiko sisäisestä puheesta tulla tietoiseksi?

Kyllä voi, ja se on ensimmäinen askel kohti muutosta.

Usein muutos alkaa hetkeen pysähtymisestä. Siitä, että huomaamme, miten puhumme itsellemme, kun epäonnistumme. Tai silloin, kun olemme väsyneitä, yksinäisiä tai haavoittuvaisia.

Arjessa sisäinen äänemme jää helposti kaiken muun jalkoihin. Mutta kun sen äärelle pysähtyy ja tarkastelee sitä lempeästi, alkaa vähitellen erottaa sävyjä. Ja huomata, että ehkä jokin kuulemastamme ei olekaan omaa, vaan jonkun toisen vanhaa kaikuääntä.

 

Miksi sisäistä puhetta kannattaa muuttaa?

Koska se muuttaa kaiken.

Kun sisäinen puheemme muuttuu myötätuntoisemmaksi, se muuttaa myös tapamme olla itsemme kanssa. Syntyy tilaa oppia, erehtyä ja kasvaa. Hyvä elämä ei synny täydellisyydestä, vaan yhteydestä ja turvan tunteesta, jota sisäinen puheemme voi heikentää tai vahvistaa.

Myötätuntoinen sisäinen ääni ei tarkoita itsensä säälimistä. Se on vahvuutta, joka mahdollistaa itsensä rehellisen kohtaamisen ilman musertavaa arvostelua. Se on oman itsen ja ihmisyyden puolella olemista.

Miten sisäistä puhetta voi muuttaa?

• Pysähdy ja kuuntele. Huomaa tilanteet, joissa sisäinen puheesi aktivoituu. Halutessasi voit kirjoittaa ne ylös.

• Kysy itseltäsi: Puhuisinko näin ystävälleni?

• Valitse toisin. Kun huomaat ankaran ajatuksen, kokeile muuttaa sitä.

  
  

  Esimerkiksi:

  Olen niin huono tässä → Tämä on vaikeaa, mutta harjoittelen.

  Miksen koskaan onnistu? → Tämä ei mennyt kuten toivoin, mutta se ei tee minusta epäonnistunutta.

  
  

• Käytä kehoasi muutoksen tukena. Hengitä syvään. Paina käsi sydämellesi. Laske katseesi tai sulje silmäsi. Keho ja mieli keskustelevat keskenään ja usein kehosi tietää, mitä tarvitset silloin, kun mielesi ei vielä hahmota sitä.

  
  

• Harjoittele. Uusi tapa puhua itsellesi ei synny hetkessä. Mutta joka kerta, kun valitset lempeämmän tavan, vahvistat muutoksen polkua.

  
  

Sisäinen puheemme ei vaikuta vain mieleemme, vaan myös kehoomme. Kun puhumme itsellemme ankarasti, hermostomme reagoi: hengitys muuttuu pinnalliseksi, lihakset jännittyvät, ja turvan tunne katoaa. Keho kuuntelee sanojamme ja muistaa ne.

Myötätuntoinen sisäinen puhe voi kuitenkin hiljalleen rauhoittaa koko järjestelmämme. Se auttaa syventämään hengitystä ja palauttamaan kehon tilaan, jossa voimme levätä ja kokea olevamme turvassa. Tämä ei ole vain mielikuva, sillä tutkimusten mukaan sisäinen turvallisuus rakentuu nimenomaan kehon ja hermoston säätelyn kautta. Sisäinen puheemme on osa tätä säätelyä, sillä se voi joko virittää meidät puolustautumaan tai auttaa laskeutumaan yhteyteen ja rauhaan.

Lopuksi

Sisäinen puheemme kertoo siitä, miten olemme yhteydessä itseemme. Ja kun tuo yhteys muuttuu, muuttuu myös tapamme olla maailmassa.

Puhu siis itsellesi kuin puhuisit rakkaimmalle ystävällesi. Koska lopulta – sinä olet se, jonka kanssa vietät koko elämäsi.

Kirjallisuutta:

• Neff, K. (2011). Self‑Compassion: The Proven Power of Being Kind to Yourself.

• Kross, E. (2021). Chatter: The Voice in Our Head, Why It Matters, and How to Harness It

• David, S. (2016). Emotional Agility: Get Unstuck, Embrace Change, and Thrive in Work and Life

• Dweck, C. (2006). Mindset: The New Psychology of Success

• Porges, S. W. (2011). The Polyvagal Theory: Neurophysiological Foundations of Emotions, Attachment, Communication, and Self-Regulation

❤: Soile Roth

Ihmistyön ammattilainen | Sisäisen puheen valmentaja

soile@sisainenpuhe.fi | LinkedIn